Mulla jäi joulukortit askartelematta, eli siis ostamatta tänä vuonna. En vain saanut aikaiseksi. Aion korjailla tilannetta pitkin vuotta antamalla ja lähettämällä kortteja tilanteeseen sopivissa tapauksissa. Onhan niitä kortteja kiva saada muutenkin - ehkä vielä kivampikin!
Mä en tosiaan ole mikään askartelija. Jos jollain ei pysy vasara kädessä, niin mulla nyt ei vain satu pysymään sakset, paperi ja liimapuikko. Sillä yhdistelmällä ei synny mitään. Ei pätkääkään mun juttu, enkä nyt ole varma, että pitääkö jokaisen aikuisen pystyä askartelemaan. Hermot vain menee. Olen viimeksi askarrellut seurakunnan kerhossa. Saan siis juuri ja juuri liimattua kaksi paperia yhteen. Yleensä nekin menee vinoon, liima kupruaa ja sitä rataa.
Törmäsin kuitenkin netissä tähän Viiviin ja Wagneriin ja siitä sikisi korttien antaminen joulun ulkopuolella. Tulostin, leikkasin ja liimasin. Pojot mulle, enempään en pysty.
Tuotos lähtee tämän iltaiseen kyläpaikkaan pullojen kyljessä. Ihanat, ihanat ystävät ja heidän perheen viikon kohokohta on sattumalta Avara luonto :D (terveisiä vaan!)
Tätä on pakko ajastaa, että yllätys säilyy. Joten, kun tätä luette, mulla on ainakin ensimmäinen lasillinen kuplivaa nenän alla, kohta lähtee toinen!
Vielä kerran: HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!!